Ensimmäisestä askeleesta oman unelman kamaralla ennätti kulua monta vuotta, ennen kuin pääsimme tositoimiin; raivaamaan!

Siinäpä sitä sitten olikin.... tekemistä.... muille asti :D

Vielä tässä vaiheessa emme voineet tehdä muuta, kuin valmistella tulevaa. Alueen kaavamuutos oli vireillä, joten poikkeusluvan hakeminen oli mielestämme hieman turhaa, koska toivotut asiat olisivat uudessa kaavassa. Jäimme siis odottelemaan...... jälleen ;)

Sillä aikaa alkoikin "vääntäminen" rakennusmateriaaleista ja mallista. Loputon suo.

Onneksi olemme molemmat hyvin samanhenkisiä, joten pitsiverhojen paikasta ei tarvitse edes keskustella. Molempien unelmoima kivitalo sai jäädä.... Betonimöhkäle olisi hieno keskelle kaupungin eleettömyyttä, mutta maalle se ei mielestämme istunut ollenkaan.

Loppujen lopuksi ihastuimme Kannustalojen kahteen malliin: Harmajaan ja Latoon.

Vielä pari vuotta sitten olisin teeskennellyt oksennusrefleksiä, jos joku olisi minulle sanonut, että rakentakaa Kannustalo. Ensimmäinen mielikuva olisi ollut yltiöromanttiset mansardikattoiset mallit, jotka todellakin saavat vieläkin niskakarvat pystyyn. Ei siinä, rakentakaa jokainen millaisen mallin haluatte, kunhan ette tuputa sitä meille :D

Ladossa viehätti eniten sen eleettömyys, yksinkertaisuus ja valoisuus. Kun meille tarjoutui mahdollisuus käydä katsomassa jo valmistunutta Latoa lähialueella, tartuimme tilaisuuteen välittömästi.

Paikan päällä käytyämme asiasta ei tarvinnut enää edes keskustella. Siinä se on.